Mummogynekologi

Olen ilmeisen hengissä perunakattilasorkinnasta huolimatta.

Gynekologikäynneissäni mättää se, että vitkuttelen ajan varaamista viimeiseen asti ja sitten kun lopulta pääsen varaamaan asti, on pakko ottaa ensimmäinen vapaa aika. Niin kuin nyt tämä sitten.

Se oli sama mummo kuin palttiarallaa kuusi vuotta sitten. En muistanut nimestä, mutta tunnistin naamasta (rusina) ja alkurepliikistä: Onko sinulla jotain huolia?

Aivan samoin se rusina oli aloittanut silloin kuusi vuotta sitten. No sillä hetkellä oli oikeastikin huolia, halusin tietää, mikä minussa on pielessä, kun vuodan edelleen verta yhdynnöissä, vaikka eka kerta on ollut ja mennyt (sillä ekalla kerralla vasta vuosinkin, olin varsinainen niagara). Tämä rusinamummo ei ottanut kantaa vuotamisiini, höpisi jotakin ärtyneen näköisistä limakalvoista ja hoki tätä "nyt ihan rennosti"-mantraa. Seuraavalla yhdyntäseksikerralla mies tokaisi "ei se gyne korjannutkaan sua" ja minä pihisin, että olen kai parantumaton tapaus.

Kiusallanikin raportoin, että kesti liki vuoden mun seksielämäni aloittamisesta ennen kuin lakkasin tiputtelemasta verta. Kroppani olisi ilmeisesti halunnut pysyä impenä loppuikänsä - ja asiaa hutkineet gynekologimummut ja -vaarit ovat todenneet: Ei elimellistä vikaa.