Aamun ajatus:
Miten helposti ja yksinkertaisesti valitsenkaan sen vaihtoehdon, jossa olen yksin ja joukosta erillään.
Esimerkki: työpaikan tilat ovat kahdessa kerroksessa. Minä yhdessä parin muun kanssa olemme alakerrassa, isompi porukka toisessa kerroksessa. Toisessa kerroksessa on taukohuone. Aamuisin en siellä tavallisesti edes poikkea, kun jotenkin tunnen itseni siellä ulkopuoliseksi.
Eh. Miten voisin tuntea itsensä ei-ulkopuoliseksi, jos en edes poikkea muiden joukossa?
Voisin alkaa juoda aamukahvia vasta töissä. Molemmissa (kotona ja töissä) en aamulla saata kahvitella, iskee närästys. En vaan tunne aamulla itseäni kovin sosiaaliseksi - vaan toisaalta taidan laittaa sosiaalisuuden riman kovin korkealle: harva sitä aamukasilta kovin säkenöivä seuraihminen on. Kyllä minullakin olisi lupa mennä aamukahville ihan vaikka pää aamu-unta täynnä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti