En tarkkaan tiedä, miksi minun oli helpompi perustaa uusi blogi eri nimellä kuin alkaa sille tutulle blogille kirjoittaa laveammin henkilökohtaisuuksia. Yritin siellä kyllä, mutta ne olivat kovin väkinäisiä yrityksiä.
Se vanhakin blogi on olemassa eikä sekään ole omalla nimelläni, mutta olen muutamassa vuodessa kovin monelle sen osoitteen ja nimimerkin kertonut. Sitten kun tarpeeksi moni tietää, en enää osaakaan kirjoittaa. Pelkään vaikuttavani tyhmältä ja värittömältä, alan suorittaa oman blogin kirjoittamista. Hirmuinen sisäinen itsekriitikko moittii jutun jo ennen kuin olen sitä edes kirjoittanut.
Siellä vanhalla blogilla olen jättänyt kirjoittamatta omista tunnoistani. Kun aloitin blogin pitämisen, tein sen yhden tuttuni innostamana. En silloin ajatellutkaan kirjoittaa mielenterveydestä tai omasta taustastani tai parisuhteesta, ajattelin jossain muodossa turvallisen etäistä blogia. Olen siis kirjoittanut lukemistani kirjoista ja meidän kissoista ja kaikenlaisista haja-ajatuksista, jotka eivät kovin paljon paljasta minua ihmisenä. Haluaisin olla sellainen fiksu ja henkevä nettiesseitten kirjoittaja, mutta toisenlaiset tekstit syntyvät helpommin.
Voi venäjä, toisaalta tahdon huomiota ja kun sitä saan, luikin puskiin piiloon. Eikö hiukan tule mieleen pikkumuksu, joka huutelee kukkuuta kulman takaa ja livahtaa sängyn alle heti seuraavaksi?
Lopetan tämän, jos alan kerätä tästä jotakin ylimääräistä painetta ja stressiä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti