Urho on häkellyttävä kissa.
Se taisi tällä viikolla täyttää kaksi vuotta.
Vuoden ja kymmenen kuukautta se inhosi käpälöiviä ihmisiä. Se lähestyi ihmisiä vain tehdäkseen ruokatilauksia (raksuja! mössöä! sydäntä! seitä!). Syliin se ei tullut ikinä.
Viimeiset kaksi kuukautta se on oppinut uusille tavoille. Se tulee miehen mahan päälle makaamaan. Kun se näkee minut tai miehen istumassa sohvalla, se saattaa juosta kiireesti sohvalle ja syliin. Parhaassa tapauksessa se on kiertänyt vuorotellen kummankin sylissä.
Se kehrää ja tarpoo.Oi. Miten se on noin - onnellinen?
Tein porkkana-taatelileipää. Kuuntelen Morphinea. Tässä pieni otos musiikista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti