sunnuntai 1. kesäkuuta 2008

Hartiat eivät vieläkään voi hyvin

Päätin pysytellä poissa koneelta ja netistä vapaalla. Töissä en kumminkaan voi.

Tämä on siis poikkeus ja koitan selvitä lyhyellä istumisella. Koitan olla rönsyilemättä ihan mahdottomasti.

Ei taida hirveästi olla edes asiaa.

Paitsi että pitääkö minun suhtautua kaikkeen niin kokonaisvaltaisesti? Kaikki on tässä nyt minun ja miehen suhde. Ei tarvita kuin sattuneista syistä (syyt = tässä miehen leikkaushaava) muutamien viikkojen seksitauko, niin johan alan ylitulkita ja alireagoida asioihin.

Esimerkki eiliseltä:

Olin iltapuolella kävelyllä tuossa lähitienoolla, poissa kotoa runsaan tunnin. Kun tulin takaisin, niin mies oli sohvalla katsomassa Simpsoneita. Menin siihen sivuun ja kun Simpsonit loppuivat, käänsin ykkösen uutisiin. Mies lähti saman tein omalle tietokoneelleen pelaamaan pasianssia. Voi elämä! Kun hävisin persoonan säkenöivyydessä pasianssille, niin päättelin, että 1) mies välttelee minua ja 2) se ei halua olla kanssani ja 3) pahennan vaan asiaa, jos lausun edes puolikkaan sanan päätelmästä yksi tai kaksi.

Eli en siis tehnyt mitään, paitsi keräsin jotakin ylimääräistä painetta itseeni.

No, ehkä tämä... tästä.

Ei kommentteja: