En ihmeemmin pidä mölyä mielipiteistäni.
Vedän omia rajoja hyvin hiljaa. En tarvitse todistuksia siitä, vaikuttaako yksittäinen valintani laajemmin johonkin. Minulle vain tulee siitä tunne, että olen tehnyt edes jotakin.
Taidan lopettaa vuodatus.net -tilini käytön, nyt kun Vuodatus siirtyi Alma Median omistukseen. En välitä olla missään tekemisissä Alma Median kanssa sen jälkeen kun tämä eräs Telanne kertoili näkökulmiaan.
Erosin kirkosta, kun en sietänyt kuulua yhteisöön, jossa vängätään vuosikausia siitä, pitääkö pastorilla olla munat (ja munallisuutta perustellaan kaksi tuhatta vuotta vanhoilla teksteillä).
En ole tainnut kymmeneen vuoteen käydä McDonaldsissa tai muissa hampurilaispaikoissa.
Viimeksi olen risteillyt Ruotsiin, kun minut ylipuhuttiin ammattikoulun oppilaiden matkan valvojaksi noin vuonna 1999. En oikein tajua, mitä kivaa on mennä vesille ryyppäämään tai ostamaan jättirasioita karkkia.
Broileria ostan noin kerran vuodessa. Aina marinoimattomana. Tämän vuoden kerta toteutui juuri viime maanantaina.
Kammoan verkostomarkkinointitilaisuuksia. En aio mennä yksillekään Tupperware- tai Avon-kosmetiikkakutsuille ikinä.
Puolisolla on auto. Minusta taas maailmassa on jotain mätää, jos kahden hengen aikuistalous ei kaupungissa selviä yhdellä autolla. Meidän talous selviäsi mielestäni vallan mainiosti ilman autoa, mutta mies on mukavuudenhalussaan mielistynyt henkilöautolla työmatkan tekoon ja olen päättänyt olla puuttumatta asiaan - itsepä auton ajaa ja huollattaa.
Nämähän eivät liity yhtään mihinkään, nämä asiat. Ovatpa vain yhdenlaisia valintoja.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti