keskiviikko 16. kesäkuuta 2010

Lainaan romaania...

Haluan tallettaa nämä lauseet johonkin.

Ei ihminen aina voi valita sitä miten toiseen tutustuu. Joskus joku tupsahtaa elämäämme siististi - kuin taivaalta, tai kuin suoralla lennolla taivaasta maahan - ja samalla äkkinäisellä tavalla me saatamme kadottaa ihmiset, jotka kerran tuntuivat kuuluvan elämäämme aina.
- John Irving: Viimeinen yö Twisted Riverillä -


Vieläkin olen ihmetellyt sitä, miten sitkeästi olin takertunut minun ja ex-miehen suhteeseen. Olihan minulla syyni. Minulla oli vielä isompia asioita kesken suhteen aikana - päällimmäisenä se, kykenisinkö koskaan mihinkään työhön. Olin viisi vuotta täysin poissa työelämästä, ja ne lähtöä edeltävät vuodet olivat saaneet minut epäilemään, että minusta koskaan palkkatyöhön olisikaan. Avoliiton alun aikoihin pääsin pätkätöihin, mutta viimeistä kahta vuotta lukuun ottamatta olin kaltevalla pinnalla, sijaisena. Pelkäsin, että putoaisin lopullisesti työelämän kelkasta. Jossain kohden melkein toivoinkin sitä. Palkkatyöstä putoaminen olisi tarkoittanut suhteessa sitä, että olisin joutunut taloudellisesti toisen armoille. Ei minulla ollut rohkeutta kyseenalaistaa suhteen mielekkyyttä. Halusin että edes joku asia olisi selkeä ja olemassa - kun työ ei sitä ollut.

Olen kohdellut itseäni armottomasti ja julmasti. Toivon että jatkossa kykenen vähän parempaan.

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä lainaus. Ajankohtainen minun elämässäni.

Perunalastu kirjoitti...

Kiitos tästä, hieno lainaus.

Celia kirjoitti...

Hei Meri,

luin blogisi alusta loppuun saakka.

Elämässämme on paljon erilaista, mutta onpa myös paljon samankaltaistakin. Sain blogistasi paljon ajateltavaa. Siitä kiitos sinulle.

Vaikutat kovin vapautuneelta viimeisimmissä merkinnöissäsi. Toivottavasti elämäsi jatkuu samoissa merkeissä, entistä onnellisempana. :)

Tietenkin toivon, että blogisi ei pääty tähän vaan kerrot myöhemmistä kuulumisistasi.

Anonyymi kirjoitti...

Hei kiitos blogista! Olen tutustunut siihen vasta viime viikkojen aikana. Kiva paketti!

meri kirjoitti...

Onpa kiva, että tätä on käyty lukemassa, vaikken ole aikoihin päivittänyt sanallakaan.